Kamerakaupoilla

Käytiin eilen Tampereella katselemassa vähän digijärjestelmäkameraa. Lähtökohta on se, että mä en tiedä kameroista mitään muuta kun että niillä otetaan kuvia, niissä on pitkä tai lyhyt putki ja niillä saa hyviä tai huonoja kuvia. Eli oon käyttäny ihan Canonin Ixus pokkaria viimevuodet.

Ensimmäinen paikka oli Verkkokauppa.com. Katseltiin siinä ensin itsenäisesti niitä laitteita, saatiin olla ihan rauhassa eikä kukaan tullut niskaan hengittämään. Sen jälkeen kun oli ensin niitä katseltu ja testailtu, kävin pyytämässä erästä myyjää josko hän tulisi vähän auttamaan. Tämä myyjä (harmi kun en tiedä nimeä, olisin kehunut) oli erittäin mukava. Hän kertoi kameroista tietoja selkokielellä niin, että suurimman osan teknisistä asioista jopa ymmärsimme. Hän antoi hyviä vinkkejä lisäputken hankintaan, kertoi niiden eri ominaisuuksia ja myös kameroiden välisistä eroista hän oli hyvin selvillä. Päädyimme kameraan jota ei sillä hetkellä ollut varastossa, ja olin erittäin kiitollinen siitä että myyjä ei alkanut kauppaamaan mitään muuta kameraa tilalle, vaan kertoi milloin tuotetta mahdollisesti olisi jälleen saatavilla. Olen ennenkin saanut tuolta hyvää palvelua, ja tällä kertaa kyllä paikka ansaitsi täydet 10 pistettä. Kiitos.

Vertailun vuoksi päätimme käydä katsomassa muuallakin samaista Canonin kameraa. Kalevan Gigantissa tuli myyjä heti kysymään että voisiko auttaa. Kerroimme katselevamme kameroita, ja löysimmekin valikoimasta etsimämme. Kerroimme että muualla oli 50 euroa halvempi, myyjä tivasi heti että missä. Paljastimme paikan, ja myyjä mumisi jotain menevänsä katsomaan onko hyllyssä. Arvelin sillä hetkellä että tyyppi käy koneelta tarkistamassa Verkkokaupan hinnan. No, hän tuli takaisin ja sanoi että "niin helppo niiden on pitää halvempaa hintaa kun tuotetta ei ole heillä hyllyssä, se on niiden tapa". Siis WHAAAAAAT??? Näinkös ammattitaitoinen myyjä toimii? Ryhtyy puhumaan kilpailijastaan alentavaan sävyyn? Loppujuttua ei jaksettu kuunnella, vaan totesimme että emme tälläkertaa tee kauppaa tästä. Ja läksimme. Paskanmaku jäi suuhun.

Sitten oli vuorossa Expert Lielahti. Myyjä tuli paikalle kysymään tarvitaanko apua. Kerroimme jälleen että joo kameraa ollaan katsomassa mutta näkyy olevan sen hintainen että muualta saadaan halvemmalla. Koska tinkivaraa ei ollut sanoimme "Kiitos, hei" ja lähdimme kävelemään ulos. Myyjä oli kuin perskärpänen ja käveli perässä hokien jotain muita kameramerkkejä vaikka sanoimme että tämä kyseinen kamera on ainoa jota haluamme katsoa. Ulko-ovella vielä sanat kaikuivat takanamme... Ei pitäsi olla näin väkisinmyyvä. Ei tee mieli mennä kyseiseen kauppaan enää ikinä.

Lielahden Mustassa Pörssissä oli todella asiallinen myyjä. Heidän kameravalikoimansa oli aika suppea ja kysyimmekin pitkätukkaiselta miesmyyjältä että "Onko teidän kaikki kameramallit tässä". Hän sanoi että "Kyllä ne melkein on, jotain saattaa olla varastossa mitä siinä ei ole". Kerroimme mitä olimme etsimässä ja hän sanoi ystävällisesti että "meillä ei valitettavasti ole, mutta tuossa Kodin Anttilassa saattaisi olla, käykää sieltä yläkerrasta katsomassa". NÄIN! Tämä ansaitsi kyllä kiitoksen, hyvä asiakaspalvelija osaa auttaa asiakasta vaikka neuvomalla kilpailijan luokse:)

Sellainen kauppakierros tälläkertaa. Anttilassakin oli se kyseinen kamera muuten, mutta samanhintainen kuin näissä muissakin liikkeissä lukuunottamatta halvinta Verkkokauppaa. Henkilökohtaisesti minuun vaikuttaa Erittäin paljon toi asiakaspalvelu. Jos jossain on joku munapää myymässä, voi se tarkoittaa elinikäistä boikotointia kyseistä kauppaa kohtaan itseltäni. Ja sanahan leviää. Yleensä tosin vain negatiivinen palaute, mutta tehdäänpäs uudenvuoden lupaus että kerrotaan aina jos saadaan jostain hyvää palvelua.

Ei omena kauas tiskiltä putoa...

Sattuipa niin eilen, että olin eräässä paikallisessa kaupassa ostoksilla. Hedelmä- ja vihannesosasto on heti ensimmäisenä kun ovesta sisään menee. Satuin näkemään kun myyjä nosti lattialle pudonneen tomaatin tomaattihyllylle. Olin juuri itse ottamassa tomaatteja, kun jäi homma kesken.. eipä huvita ostaa tomaatteja jotka on pyöriny pitkin lattioita. Jatkoin matkaani koko osaston ohi, koska tulin siihen tulokseen että en osta siitä mitään tuon tapauksen takia. No pääsin osaston loppuun niin jo oli toinen myyjä nostamassa lattialle pudonnutta omenaa takaisin muiden omenoiden joukkoon.

Mitä helvettiä??? Tälläkö periaatteella kaupoissa toimitaan? Miettikääpä tilannetta näin: Herra X kävelee ulkona ja astuu koiranpaskaan. Tai neiti Y kävelee ulkona ja astuu oksennukseen. Kuseen. Räkäklimppiin. Ihan mihin vaan. Sitten joku näistä kävelee kauppaan sisään, ja pyörii siinä vihannesosastolla tehden ostoksia, se koiranpaska, oksennus tms. kengänpohjassa. No, joltain putoo sitten vaikka omena siihen lattialle ja pyörii siinä jonkin aikaa. Siinä kusessa ja paskassa. (No okei, vähän karrikoitu tilanne mutta voitte kuvitella mitä kaikkea ihmisten kengänpohjassa kaupan lattialle tulee.) Myyjä tulee ja nostaa sen lattialla kusipaskaoksennuksessa pyörineen omenan takaisin MYYNTITISKIIN!

Nyt jollain pitäs omatunto kolista ja kovaa. Mihinkä ne bakteerit siitä hedelmästä/vihaneksesta/juureksesta häviää kun sitä kotona nopeasti huuhtaisee vedellä? Toki pitäisi pestä kunnolla mutta se ei tässä ole se pointti. Vaan se, että missä on se myyjän moraali? Kerroimme kyllä tästä tapauksesta eräälle myyjälle, mutta mitähän sekin auttaa. No, valveutuneena kuluttajana aion kertoa tapauksesta kyllä vähän ylemmälle tasolle, jospa sitten osattaisi vähän miettiä asiaa.

Onneksi kyseessä ei ollut kauppa jossa käyn yleensä, vaan sellainen kauppa jossa poikkean silloin tällöin. Muistan pentuna kun olin varmaan ensimmäisessä työharjoittelupaikassani. Siellä vanhentuneista elintarvikkeista tehtiin kylmästi vaan salaattia ja laitettiin myyntiin palvelutiskiin. Olin niin nuori silloin etten uskaltanut kommentoida asiaa, mutta nykyään kyllä en moista sulattaisi. En sulata myöskään sitä että on myynnissä puolikkaita kurkkuja... Kuluttajat, pitäkää kauppoja silmällä. Te maksatte elintarvikkeista kovan hinnan ja niiden on oltava sen takia laadukkaita!

Itsenäisyyspäivää!

Itsenäisyyspäivää edeltävänä päivänä otimme maisteluun taas muutaman viinin. Tälläkertaa kohdalle ei osunut kovinkaan kaksisia maisteluita. Ensimmäisenä oli amerikkalainen Carlo Rossi California Red joka oli tämänkertaisista viineistä ehdottomasti paras! Ei niinkään kovin perinteisen viinin makunen vaan hiukan marjamehumainen. Kevyt ja  maistuva. Voin suositella varsinkin vähemmän viinin ystäville, voi  upota irvistelemättä. Viini on kuvassa toinen oikealta.

Muut viinit sen kummemmin arvostelematta: (kuvan järjestyksessä vasemmalta oikealle)
Les Tannes Cabernet Merlot, Ranska 2010
Artero Seleccion Varietables, Espanja 2008
Beaujolais Jules Bernolin, Ranska 2009.

Edellämainitut jäivät kaikki juomatta, koska maku vaan ei miellyttänyt. Kaippa niistä jonkun kastikkeen saa värkättyä, tai saattas mennä glögin seassa.

Varsinaisena itsenäisyyspäivänä lähdettiin sitten aamusta Tampereelle katsomaan valtakunnallista Itsenäisyyspäivän paraatia. Keli oli ihan ok (eli ei jäätynyt pystyyn) ja väkeä oli paikalla hurjan paljon. Auto saatiin kyllä hyvin parkkiin Frenckellin pysäköintihalliin.

Ensin oli paraati siinä keskustorilla, puheita ja lippuja. Sotilaita ja Sotaveteraaneja. Ja maammelaulun aikana ei sitten juntti suomalainen mies saa sitä hemmetin mainoslippistä päästään. Teki mieli muutamalle junttipossulle käydä sanoon pari valittua sanaa, mutta ei ne varmaan olis edes tajunneet mistä puhun. Hieno oli nähdä kun 12 -vuotiaat pikkupojatkin ottivat lakin nätisti päästään. Ihan oma-aloitteisesti ilman että isän piti siihen puuttua. Mutta junttipossu-urpo vaan ei sitä lakkiaan päästään saa. Paraatista lisätietoa esim. täällä.

Paraatin jälkeen siirryttiin kasvavassa tungoksessa Hämeenkadun varteen katsomaan ohimarssia. Kaikenkaikkiaan tunnelma oli erittäin kunnioittava ja rauhallinen, kiitos siitä ihmisille. Paitsi sille yhdelle joka tunki lastensa kanssa siihen mun eteen "sori me tultiin tähän että lapset näkee". Siinä meni mun hyvät näköalat. Kummallista että aikuinen ihminen ohjeistaa kakaroitaan: "tunkekaa vaan väkisin sinne eteen". Ohimarssissa nähtiin monenlaista marssijaa ja kulkuneuvoa, panssariajoneuvoja ja muuta armeijan kuljetuskalustoa. Yli lensivät 3 kpl kuljetushelikoptereita ja yksi Hornetti.

 

 Kaikenkaikkiaan tapahtuma oli hieno ja näkemisen arvoinen. Suosittelen vastaavaa kun sattuu lähimaille!

Liikenteessä urpoja.

Mikäköhän noissa suomalaisissa autoilijoissa on. Tai mitä ne puuhailee siellä ajon aikana, ei ainakaan keskity siihen olennaiseen. Joka viides ei tajua vaihtaa pitkiä tarpeeksi ajoissa pois. Sit ajetaan ihan perseessä kiinni monta kilometriä, vaikka ohituspaikkoja olis kuinka. Tossa joku aika sit tulin Hangosta, ja yks musta maasturi ohitti mut (mulla kärry perässä) ja kiilas ihan eteen, jos en olis jarruttanu niin kulmaan olis pamahtanu. Moottoritiellä noi ohitukset on huvittavia, siihen eteen pitää kiilata vaikka vasenta kaistaa olis sata kilometriä edessä. Miksei voi aja reilusti ohi, ja tulla sit vasta takaisin omalle kaistalle?

Lisäksi liikenteessä pitäs olla sellasia ratsioita joissa katotaan ajovalojen suuntaus, kyllä näkee sellaisiakin harituksia niissä että ei tiedä itkiskö vai naurais. Lähinnä itkis varmaan, kun yleensä ne valot sojottaa just mun silmään.

Sitten nää moottoritielle tai ihan mille tahansa tielle tulevat rampit. Minkähän takia pitää mun alkaa jarrutteleen kun joku sieltä paukkaa eteen? Aina ei voi vaihtaa moottoritielläkään kaistaa kun siellä vasemmalla saattaa ajellakkin joku. Mutta nää paukapäät vaan tunkee ne kotteronsa sieltä eteen, vaikka tulevat kolmion takaa. Pahin paikka on Tampereella Teiskon liittymä. Siinä on jonkinlainen ohituskieltokylttikin, jossa lukee jotenkin että "ohituskaistaa ajavan ohittaminen sallittu". Varmaan teiskolaiset tajuaa asian niin että ohituskaistalla pitää ohittaa koko liikenne ja kiilata kärkeen, ja etuajo-oikeutettua tietä ajavien kuuluu väistää. Melkosia pallopäitä nää ihmiset. Mun mielestä kaikki ramppiliittymät pitäskin vaihtaa tavallisiksi risteyksiksi kun niissä ei osata ajaa.

Ihan paikallisista liikenneasioista sen verran, että Vilppulassa K-market Järvisen edessä näkee kyllä niin junttipysäköinnin alkeet että ei missään muualla. Ihan selkeesti on liikennemerkein kielletty pysäköimästä siihen kauppa lähinnä olevan parkkipaikan toiseen reunaan. Mutta ei. Tollot vaan jättää sen samaran siihen ja lähtee patsasteleen siihen kaupankulmalle. Kiva lähtee siitä viralliselta parkkipaikalta peruuttaan kun ei koskaan tiedä onko joku urpo yhtäkkiä jättäny autonsa sinne taakse. Äly hoi, älä jätä.

Lisäksi mua ottaa pattiin ihmiset jotka menee tankkaan, jättää autonsa siihen mittarin viereen kun on tankannu ja menee rauhassa kahville. Ei oo tullu mieleen että joku muukin voi haluta tankata..

Niin. Opetelkaa niitä liikennesääntöjä tai menkää uudestaan autokouluun. Tai mikä parasta, ajatelkaa että liikenteessä on muitakin kuin Te. Ai niin, meinas unohtua sellainen asia, jotta kun mä pysähdyn suojatien eteen päästääkseni jalankulkijan kulkemaan suojatietä pitkin (mitä teen aika usein), niin tää jää tököttään paikalleen ja viittilöi että "mee nyt siitä". Miksei se voi töpötellä siitä tien yli sen kerran kun joku antaa tietä? Pahin on sellanen jalankulkija joka ei kehtaa viittoa, vaan katselee johonkin ihan muualle ja odottaa että se auto siitä jatkaa matkaansa. Ei mee mun jakeluun.

Raivostuttavat sanat ja sanonnat

Mua suuresti ottaa kuuppaan kun joku kirjoittaa, esim. Facebookkiin tilapäivityksenä, että: "nyt laatikollinen papuja kera kahvin". Miksei sitä vaan voi sanoo että kahvin kanssa?

Toinen ärsyttävä on "hersyvä nauru". Nyt on sen verran unihiekkaa vielä silmissä että muuta ei tullu mieleen. Ei hitto, ja "intopiukeena".. mä oksennan.

Tähti tanssii, tähti neuvoo

Tuli tossa muuten vielä mieleen tosta Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmasta. Ne vois vähän miettiä tota tuomarivalintaansa. Tuo pakollinen "ulkopuolinen" tuomari, voisko sen paikalle ottaa jonkun ihan oikean tuomarin`? Mua oikeesti aina hirvittää kun toi neiti Idols tuossa avaa suunsa. Viimevuotinen Nikulakin oli aika epämiellyttävää kuunneltavaa, mutta se osas olla aidosti tietämättä mitään. Mutta että tämä Idolssi neuvoo ammattilaisia joissain koreografioissa... aaargh. Ei pysty kuunteleen. Sit siitä ei paljoo oo kerrottavaa jälkeenpäin, ainoostaan se pahin mitä se on suustaan päästäny ja kuinka korkeet korot sillä oli.

Huvittaa noiden tanssijoiden ilmeet. Kun oikeat tuomarit puhuu, he kuuntelevat erittäin tarkasti. Sitten välillä kun neiti Idoli puhuu, heillä on epätodellinen ilme kasvoillaan: "onks meil nyt se kuuntelutauko, että otetaan sit tosissaan vasta ton seuraavan tuomarin kommentit".

Toinen mikä mua ottaa pattiin ko. ohjelmassa on se, että katsojat saa äänestää. Nimittäin kun Jani Toivola putosi kisasta, oli se todellinen vääryys. Koittas rahotttaa ohjelman jollain muulla tavalla. Jos katsoja on valmis laittaan rahaa äänestyksen, niin kai se on sama mikä äänestys tai arvonta se on. Laittas vaikka tekstiviestiäänestyksen siitä että joku onnellinen pääsee tonne livelähetykseen katsojaksi. Kai siihenkin joku rahansa tuhlais. Ja vaikka fanitapaamisen suosikkitanssijansa kanssa, mutta ei pudotusäänestystä! Mun mielestä on suuri vääryys pudottaa loistava tanssija sen takia että katsojat äänestää jonkun Duudsonin jatkoon "koska se on muissa hommissa niin hauska". Ihan tosi meinaan. Mut mä lähden nyt shoppaileen.

Viikonloppu oli ja meni.

No niin. Olen saanut aikaiseksi oman blogin. Oon monesti suunnitellu tätä, ja sen jälkeen miettiny että tuleekohan sitä sitten kirjoitettua. Mutta kokeillaan.

Viikonloppu oli oikein mukava. Perjantaina olitiin ihan kotona, eli perinteinen sohvailta. Lauantaina herättiin aikaisin, syötiin kunnon aamupala ja lähdettiin Tampereelle kohti autokauppojen maailmaa. Kierrettiin useita eri autoliikkeitä, mutta missään ei ollut mitään mielenkiintoista tarjolla. Tätä autonvaihtoa on tehty nyt vissiin vuoden päivät, mutta ei vaan ole sopivaa löytynyt. Ehkä noi kriteerit on aika vaativat siihen nähden mitä se auto saisi maksaa. Pitäs olla nahkasisusta, automaattivaihde, tehoa tarpeeksi sekä tarpeeksi korkea maavara metsäteitä ja huonompia teitä silmälläpitäen.

Noissa autoliikkeissä on todella paljon eroja. Joissain saa ihan rauhassa katsella, toisissa taas se myyjä kiilaa heti kylkeen ja vaikka sanotaan että halutaan katsella, niin silti sieltä tulee se legendaarinen "minkäslaista pitäs olla". Ja jos silmä vähänkään jää pidempään katsomaan jotakin kapistusta niin heti tää kylkeenkiilaaja on siinä niiden "siinä olis hyvä mondeo, vähän ajettu ja kaikilla huippuvarusteilla, just meille tullu" -kliseidentä kans. Tee siinä nyt sit muuta kun kävelet ulos ovesta. Kaks liikettä missä on mainittavan hyvä palvelu sen suhteen, että asiakkaalle annetaan rauha katsella itse ovat Autosi.fi ja AutoRave. Kiitos näille, näihin palaamme aina uudelleen:)

Ilma oli erittäin kaunis, aurinko paistoi ja oli kirkas, kaunis ja lämmin sää. Ja mikä parasta, lumeton. Tähän aikaan kun yleensä on jo lumi maassa. Tulet huomaamaan minun suhtautumiseni lumeen. Sitä kuvaa vain oikeastaan yksi sana: viha. Mutta siitä lisää tuonnempana, valitettavasti varmaan useammassakin tekstissä...

Kun autokaupat oli nähty, käytiin vielä ruokakaupassa ostoksilla. Ankanrinnalle piti saada vähän kastikeaineksia ja lisukkeita. Niin ja se tärkein, mitä oli oikein netistä ja siskolta yritetty selvittää: sopiva viini joka sille hienolle herkulle käy. No. Alkoon mars. Aikamme tutkittuamme löytyikin hyvä viini jota päätettiin kokeilla. Mutta.. jospa se ei olekkaan hyvää? No, otetaan toinen pullo jotain muuta. Ja lopulta lähdettiin sieltä neljän viinipullon kanssa. Oheisena kuva kyseisistä viineistä.

Kotiin päästyämme päätimme maistaa ensin yhtä noista, ja tehdä sen ankanrinnan vähän myöhemmin. Valinta kohdistui oikeanpuoleiseen italialaiseen Valipolicella 2009  viiniin. Näin maallikon suussa maistui vähän vetiseltä, mikä ei ollut kuitenkaan huono asia. Makeahko viini, juuston kanssa maistui myös. Meni helposti koko pullo. Seuraavaksi testissä oli (joo joo, ehtii sen ankanrinnan valmistaa...) vasemmalla näkyvä chileläinen Vina Maipo 2010. Ja hyvin upposi tääkin. Oli samantapaista kuin aikaisempi. Pelattiin siinä samalla Trivial Pursuittia ja todettiin että tehdään sitten varmaan sunnuntaipäivälliseksi sitä ankanrintaa... ja jatkoimme maistelua ja pelaamista. Näistä ehdottomasti parhaaksi osoittautui ranskalainen Cote De Beaune Villages 2009. Sitä tullaan ehdottomasti ostamaan toisenkin kerran. Raatimme siis suosittelee sitä niille viinin ystäville, joilla on vain vähän kokemustaa (periaatteella: kun mä kelpuutan sen, niin muutkin). Neljäs viini, ranskalainen Saint Emilion 2008 ei ollut huonoa sekään. Siitä ei jäänyt oikein mitään mielikuvaa. Miksköhän...

Sunnuntain olo oli kitattuun punkun määrään nähden ihan juuri oikeanlainen. Mutta saatiin kuin saatiinkin ankanrinnat valmiiksi, ja olihan se hyvää. Valmistus oli yksinkertainen. Ohje esimerkiksi täällä. Kastikkeeksi tein jäljelle jääneestä rasvasta kermakastikkeen. Huom! Älä missään nimessä heitä rasvaa viemäriin koska se tukkii sen.

Olis pitäny ottaa kuva, mutta ei sit tullu mieleen. No. Tänään on siis maanantai, eilen satoi lunta ja tänään se on ottanua mua pattiin koko päivän. Tässä vielä kuva meidän terassilta. Talvi yllätti...

Pitäskö ensvuonna viedä vähän aikaisemmin noi kalusteet talvisäilöön, ja siirtää toi grilli katokseen? Ja noi kaiken maailman purkit ja purnukat.. tyhmä talvi. Mitä se noin varoittamatta tuli...

Sellainen oli mun ensimmäinen blogikirjoitukseni. Tykkäsit tai et.