Mökki ulkoapäin, toinen osa ei oikein näy tuolta takaa.
Keittiöstä löytyi kaikki tarpeellinen. Vasemmassa reunassa näkyy vähän makuuhuonetta jossa oli kolmelle pedit.
Tupakeittiössä oli vuodesohva jossa nukkui 2 henkeä.
Aamulla aamupalan jälkeen matka jatkui kohti Vaalimaan rajaa. Tuttu Vaalimaan Teboil on siitä hyvä paikka, että sinne voi turvallisesti pysäköidä auton reissun ajaksi. Parkkipaikalla on kyllä kieltolaput, olikohan max 2 tuntia, mutta sisältä saa pyytämällä lupalapun ikkunalle. Jonkin aikaa odoteltuamme saapuikin bussi joka oli aamulla lähtenyt Turengista. Porukka nautti siinä kahvit, ja päästiin hyvissä ajoin tulliin. Tullimuodollisuudet menivät siinä ihan kivuttomasti, ja lopulta päästiin Venäjän puolelle.
Tällä kertaa suunnattiinkin heti perjantaina Antreaan (nyk. Kamennogorsk). Väkeä jäi taas kyydistä keskustaan, sekä omille ja vanhempien tai isovanhempien kotipaikoille. Joillain on syntynyt oikein ystävyyssuhteita näiden entisten kotien uusien asukkaiden kanssa. Huomautan, että kuvat ovat aika huonoja, koska ne on otettu tavallisella pokkarikameralla ja suurin osa ikkunan läpi.
Antrean keskustaa, toripäivä.
Matkalla jonkun pihassa olevia, onkohan noi nyt ankkoja..
Me jatkoimme matkaa Henttolan kylään, Anttilan taloon, jonka nykyään omistaa suomalainen Arvo Henttonen. Arvo on lähtenyt talosta 2 kertaa evakkoon sotien aikana, ollessaan nuorimies. Mutta nyt siis saanut ostettua vuokramaalla sijaitsevan vanhan kotitalonsa. Paikka on todella idyllinen. Ruisrääkän laulua kuulin ensikertaa elämässäni, ja se karjalan käkikin kukkui..
Arvo Henttosen (vas.) talo Anttila, Antreassa, Henttolan kylässä.
Siellä Arvo tarjosi meille seljankaa, makkaraa ja tietenkin vodkaa ja muita virvokkeita. Porukka saunoi ja lauloi, ilma oli todella hieno ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Hauska päivä kertakaikkiaan. Anttila on paikka jonne on aina mukava mennä. Lopulta tuli aika lähteä kohti Viipuria jossa oli majoitus. Matkalla pysähdyimme vielä Antrean hautausmaalla laskemassa kukat muistomerkille.
Suomalaisten sankarivainajien muistomerkki Antrean hautausmaalla
Venäläisten hautoja
Viipurissa meidät majoitettiin kahteen eri hotelliin. Suurin osa oli Druzhbassa, ja muutama meidän lisäksemme hotelli Victoriassa. Ensin mentiin kuitenkin koko porukka Druzhbaan, sillä siellä meille oli katettu illallinen. Sen jälkeen meidät kyyditettiinkin omaan hotelliimme. Victoria on vuonna 2009 uudistettu erittäin hyvä hotelli. Se sijaitsee kauppatorin laidalla, Salakkalahden rannalla.
Hotelli Victorian sängyt olivat todella hyvät nukkua.
Hotelli oli siisti ja hiljainen. Huoneissa oli tehokas ilmastointi (paitsi porukoitten huoneessa se ei kauheesti viilentänyt). Otimme siinä illalla vielä parit vodkasnapsit ja sen jälkeen kyllä uni maittoi. Oli ollut aika pitkä päivä.
Aamulla olin yllättynyt aamupalan tasosta. Kaikkea oli, ja mikään ei loppunut kesken. Ainoa miinus oli aamiaistilan pieni koko, istumapaikkaa sai hetken etsiä. Mutta kokonaisuudessaan oikein herkullista. Pian aamupalan jälkeen tulikin bussi hakemaan, ja kiertomatka Pietariin saattoi alkaa.
Lenin vartioi Terijoella..
Huono kuva Terijoen hiekkarannasta, jota jatkuu parikymmentä kilometriä. Erittäin hieno paikka, voisin viettää lomani.
Terijoen asema. Eikö vaan ookkin tuttua tuossa muodossa?
Bussikuski kertoili matkan aikana todella hyvin taistelupaikoista ja vanhoista suomalaisista kylistä. Matka kulki mm. Kanneljärven, Kuuterselän, Raivolan ja Terijoen kautta Pietariin. Bussilla Pietariin tullessa näkee ihan eri tavalla kaupunkia, esikaupunkialuetta ja teollisuusalueita. Kaupungin reunamalla oli rakennettu todella paljon, jopa suuria uusia asuinalueita.
Uusi asutusalue Pietarissa, rakennettu 30 000:lle asukkaalle.
Sotamuseo
Pietarissa pysähdyimme ensin Moskva -hotellilla, jossa oli tunnin verran aikaa tutustua ympäristöön. Lähinnä käytiin vaan kaljalla kun oli niin pirun kuuma. Ja ostettiin muutamat matkamuistot. Matkan jatkuessa, suunnattiin Nevski Prospektille. Olen kerran ollut Pietarissa, hotelli Grand Europessa joka on juuri tuon kadun varrella. Siellä oli joitain tutun näköisiä nurkkia. Joka puolella näkyi vielä voitonpäivän juhlan lippuja ja koristeita.
Patsas Nevan sivujoen sillalla.
Koska kyseessä oli kaupunkiajelu, ei pysähdytty minkään nähtävyyden äärellä, vaan bussikuski kertoili niistä. Paljon tuttuja, ja paljon paljon tuntemattomia kohteita nähtiin. Valokuvia ei juuri saanut, koska liikkuvasta autosta on aika mahdoton kuvata. Joitakin katuja oli suljettu, koska suuri "Vladde" oli kuulema kaupungissa. Poliisivartioita oli siellä täällä. Ei nähty kyllä herraa, aikä Medvedevikään, hänkin siellä kuulema oli.
Eremitaasi
Hotelli Grand Europe
Ehkä kaikki onkin kultaa mikä kiiltää.
.
Jokilaivoja Nevalla
Nevski Prospekt
Tästä piti tulla Pietarin kaupungintalo
Moskovan portti, tai Moskovan riemukaari
Pietarin kierroksen jälkeen suuntana oli Kronstadtin saari. Paikka on on ollut aina sotahistoriallisesti tärkeä, se perustettiin alun perin suuren pohjan sodan aikana 1709 Venäjän linnoitukseksi. Vapaa pääsy saarelle oli mahdollista vasta 1996, ja nykyään sinne on rakennettu tie kahta kautta. Tie on ns. patotie, joka suojelee Pietaria mahdollisilta tulvilta. Nykyisin saarella on mm. tavaraterminaaleja, mutta osa saaren linnoitusta on listattu Unescon maailmanperintökohteeksi. Valitettavasti kuvia ei sieltä juuri ole, koska omasta kamerastani loppui akku..
Kohti Kronstadtia
Pysähdyimme Kronstadtissa, näimme joitakin museoituja sotalaivoja. Ilma oli Todella lämmin. Puolisen tuntia ihmettelimme paikkoja, ja sen jälkeen matka jatkuikin kohti Viipuria.
Ruuhkat Pietarista poispäin olivat valtavat. Ihmiset menivät maalle, esim Laatokalle ja Terijoelle. Iso tie oli niin tukossa, että siinä olisi mennyt varmaan kokonainen päivä.. mutta onneksi bussikuski tiesi kiertotien joka meni vähän pohjoisempana, ja näin pääsimme joutuisasti matkaan. Jossain kohtaa vielä pysähdyimme huoltoasemalle, jossa helteisellä pihalla nautimme kahvit. Niin ja Tietysti karjalanpiirakat :)
Ai mikä kaista? Ruuhkaa tietullissa. Mut tää oli pientä ja purkautui nopeasti. Kiinnitin huomiota tuohon Pietarin autokalustoon. Ei mitään vanhoja kotteroita.
Viipurissa olikin sitten taas illallinen Druzhbassa, jonka jälkeen hotellille ja nukkumaan. Sunnuntaina aamulla herätys ja aamupala. Sen jälkeen otimme taksin jolla käytiin Karuselli -nimisessä 24h auki olevassa kaupassa. Sijaitsee noin kilometrin Viipurin linnasta luoteeseen. Kannattaa ehdottomasti käydä, jos meinaa ruokatarvikkeita yms ostaa. Paikka on siis auki ympäri vuorokauden. Sieltä voi ostaa tupakat, viinaosastokin on ihan valtava. Tosin tax freessä rajalla on viina halvempaa. Luin jostain, että kauppahallista ostetuista viinoista ei aina tiedä, mutta Karusellissa on kaiketi takuuvarmasti oikeita aineita. Ihan vinkkinä, jos meinaa ostaa iltajuomat hotellihuoneeseen.
Sitten hintatietoisille vinkki: Tax freessä maksoi litran Standadr -vodka kympin, ja litran Jim Beam oliko kolmetoista euroa. Tax free sijaitsee siis kotiinpäin mentäessä Venäjän tullin jälkeen muutaman sadan metrin jälkeen oikealla.
Oltiin pyydetty samaa taksia hakemaan meidät kaupalta takaisin hotelliin. Sitten vaan kamat huoneesta ja niiden siirto kauppatorilla odottavaan bussiin. Pikainen kierros kauppahallissa, mitään ei ostettu koska edelleenkään eivät myyjät tajua että antaisivat ihmisten tutkia tarjontaa rauhassa. Pakkomyynnillä mua ei saa muuta kuin kävelemään ohitse. Äidin kans käytiin vielä apteekissa, sitten oltiinkin valmiita kotimatkalle. Rajalla pysähdyttiin tax freessä, ja sitten tullista joutuisasti läpi. Kotimaan puolella Teboililla kahvit, ja kotiin. Oli todella onnistunut reissu, hauskaa oli ja mikään ei mennyt pieleen. Kiitos vielä :)
Kalustoa Viipurin ulkopuolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos sulla on jotain sanottavaa, niin sano. Ja arvostelut otan ilolla vastaan.